Osasairauspäiväraha työnantajalle

• Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän paluuta kokoaikatyöhön.
• Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos lääkäri suosittelee osa-aikatyötä ja työaikaa vähennetään 40–60 % kokoaikatyöstä. Osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa kokoaikatyön mukaista palkkaa.
• Osa-sairauspäivärahan omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan, osasairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
• Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Määrä perustuu työntekijän vuosituloihin.
• Jos osa-aikatyö keskeytyy tilapäisesti esimerkiksi vuosiloman vuoksi, osasairauspäivärahan maksaminen riippuu siitä, pidetäänkö osa-aikatyösopimus keskeytyksen aikana voimassa.
• Jos sopimus pidetään voimassa, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu ja työntekijän osasairausrahapäivät kuluvat. 
• Jos sopimusta ei pidetä voimassa tilapäisen keskeytyksen aikana, osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa. Jos osa-aikatyösopimus muuttuu keskeytyksen jälkeen, työnantaja toimittaa Kelaan tiedot uudesta osa-aikatyösopimuksesta.

Kokoaikatyöstä on kyse yleensä silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Työaika voi olla tätä lyhyempi, jos työaika vastaa kyseisen alan kokoaikaisen työntekijän työaikaa. Osasairauspäivärahakauden aikana osa-aikatyön työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan räätälöityjä.

Työntekijää voi pitää kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun hänellä on samanaikaisesti useampi osa-aikatyö, joiden yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Osa-aikatyön tekemisen pitää perustua työolot tuntevan lääkärin B-lausuntoon.  Jokaisen osa-aikaisen työsuhteen pitää olla voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan.

Tällaisessa tapauksessa työntekijä sopii jokaisen työnantajansa kanssa erikseen työajastaan niin, että hänen kokonaistyöaikansa vähentyy 40–60 % ja työt järjestetään työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan. Yksittäisen työsuhteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että työaika voi pysyä ennallaan tai vähentyä jonkin verran tai että työntekijä ei tee kyseistä työtä osasairauspäivärahakauden aikana ollenkaan.

Työntekijän työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai jäljellä olevan työkyvyn mukaan räätälöityjä. Kela tarvitsee kaikilta osa-aikaisen työntekijän työnantajilta tiedon, miten työ toteutetaan työpaikalla osasairauspäivärahakauden aikana. Tieto tarvitaan riippumatta siitä, maksaako työnantaja palkkaa tältä ajalta. Kela tarvitsee tiedon myös siitä, mistä työstä tai töistä työaikaa vähennetään ja mikä on työaika kaikissa töissä yhteensä.

Kokoaikatyöstä on kyse myös silloin, kun työaikaa on vähennetty esimerkiksi perhevapaan tai terveydellisten syiden vuoksi. Jos vähennetty työaika on alle 30 tuntia viikossa, osasairauspäiväraha on mahdollinen, kun alkuperäinen työaika on ollut vähintään 30 tuntia viikossa tai alan kokoaikaisen työajan mukainen.

Työntekijää pidetään kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun työ on ollut keskeytyneenä ennen osasairauspäivärahakautta esimerkiksi perhevapaan, sairausloman tai lomautuksen takia. 

Omavastuuaika alkaa yleensä siitä päivästä, joka on lääkärintodistuksessa merkitty työkyvyttömyyden alkamispäiväksi.

Omavastuuajan alkamispäiväksi voidaan hyväksyä myös

• työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella (esim. 3 ensimmäistä poissaolopäivää)
• työnantajan tai terveydenhuollon selvityksen mukainen päivä, jos työntekijä ei ole päässyt lääkäriin hyväksyttävästä syystä työkyvyttömyyden alkaessa
• terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin antamaan todistukseen merkitty päivä, jos sairaus ei ole kestänyt omavastuuaikaa pidempään
• päivä, jolloin tapaturma tai liikennevahinko on tapahtunut.

Tarkista ensin Suomi.fi-valtuudet-palvelussa, onko sinulle jo annettu kyseinen valtuus.

Jos sinulla ei ole valtuutta, voit pyytää valtuutta Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

Pyynnön voi hyväksyä organisaatiosi vastuuhenkilö. Koska Suomi.fi ei lähetä ilmoitusta pyynnöstä, kerro pyynnöstä valtuuden antavalle henkilölle.

Yrityksen vastuuhenkilö voi antaa valtuuden Suomi.fissä myös ilman erillistä pyyntöä.

Jos sinulle on epäselvää, kuka edustamassasi organisaatiossa voi antaa valtuuden, ota asia puheeksi organisaatiossa. Valtuuden voi antaa vain yrityksen tai yhdistyksen edustaja. Et voi hakea valtuutta Kelasta.

Tallenna lomakkeet Ilmoitus – Osasairauspäiväraha SV 28 (pdf) ja Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17 (pdf). Täytä ja tulosta lomakkeet ja postita ne osoitteeseen Kela, PL 26, 00056 KELA.  

Ennen kuin työnantaja voi hakea tukea tulorekisterissä ensimmäistä kertaa, työnantajan on usein tehtävä palkkaohjelmaansa muutoksia. Muutokset mahdollistavat tietojen siirtymisen palkkaohjelmasta tulorekisteriin.

Tulorekisterin sivuilla kerrotaan, mitä tietoja hakemuksissa on ilmoitettava. Pakollisten tietojen lisäksi suosittelemme aina täyttämään myös vapaaehtoiset kentät. Silloin Kelan ei tarvitse pyytää täydentäviä tietoja erikseen ja hakemuksen käsittely nopeutuu.

Kun hakemus on käsitelty, päätös on luettavissa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa.

Tutustu myös:

Vinkkejä tulorekisterissä hakemiseen

Jos osa-aikatyö keskeytyy työntekijän sairastumisen vuoksi ja sopimus päätetään sairastumisen ajaksi, tälle ajalle myönnetään sairauspäiväraha. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Osasairauspäivärahaa ja sairauspäivärahaa ei voida maksaa samanaikaisesti. 

Jos työntekijälle myönnetään keskeytymisen ajalle sairauspäiväraha ja osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu välittömästi sairauspäivärahakauden jälkeen, omavastuuaikaa ei ole. 

Jos sopimus pidetään voimassa työn keskeytymisen ajan, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu sopimuksen mukaisesti.

Jos työntekijä osallistuu kuntoutukseen osa-aikatyön aikana, osa-aikatyön sopimuksen voi joko keskeyttää tilapäisesti kuntoutuksen ajaksi tai pitää voimassa. Jos kuntoutusjakso on lyhyt (enintään 1 viikko) ja sopimus pidetään voimassa, kuntoutuksesta ei tarvitse ilmoittaa Kelaan. Jos sopimus keskeytetään, keskeytyksen ajalta voi hakea kuntoutusrahaa. 

Jos keskeytyksen ajalle myönnetään kuntoutusraha, kuntoutusrahakauden jälkeen osasairauspäivärahassa ei ole omavastuuaikaa. 

Jos osa-aikatyön tekeminen keskeytyy tilapäisesti vuosiloman vuoksi, työntekijä ja työnantaja voivat valita jommankumman seuraavista vaihtoehdoista:

• Osa-aikatyösopimus pidetään voimassa keskeytyksen ajan. Osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu keskeytyksen ajan sopimuksen mukaisesti, ja osasairausrahapäivät kuluvat. Tällaisesta tilapäisestä keskeytyksestä ei tarvitse ilmoittaa Kelaan.
• Osa-aikatyösopimusta ei pidetä voimassa keskeytyksen aikana. Kela tarvitsee tiedon, jos osa-aikatyösopimusta ei pidetä voimassa. Jos osa-aikatyösopimus muuttuu keskeytyksen jälkeen, Kelaan toimitetaan tiedot uudesta osa-aikatyösopimuksesta.
  
  Jos sopimusta ei pidetä voimassa, osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa keskeytyksen ajaksi. Kela myöntää työntekijälle keskeytyksen ajalle sairauspäivärahaa. Työnantaja ei voi saada vuosiloman ajalta sairauspäivärahaa, koska lomapalkka ei ole sairausajan palkkaa.
  
  Omavastuuaikaa ei ole, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa keskeytyksen ajalta ja osa-aikatyösopimus jatkuu välittömästi sairauspäivärahakauden jälkeen.
  
  Jos osa-aikatyö ei jatku keskeytyksen jälkeen, keskeytyksestä täytyy ilmoittaa Kelaan. Osasairauspäiväraha lakkautetaan siitä päivästä alkaen, jolloin osa-aikatyö keskeytetään.