Sairauspäiväraha työnantajalle

• Työnantaja voi saada Kelasta sairauspäivärahaa, jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu omavastuuajan jälkeen ja työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
• Laki ei velvoita maksamaan palkkaa omavastuuajan jälkeiseltä ajalta, mutta palkanmaksusta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Tarkista sairausloman palkallisuus näistä sopimuksista.
• Kela arvioi työntekijän työkyvyttömyyden lääkärinlausunnon perusteella. Sairauspäivärahaa ei myönnetä pelkän diagnoosin perusteella.
• Jos työntekijän sairausloma osuu vuosiloman ajalle, sairauspäiväraha maksetaan työntekijälle.
• Sairauspäivärahan määrä perustuu työntekijän vuosituloihin. Jos työkyvyttömyys jatkuu palkallisen jakson jälkeen, työntekijä hakee päivärahaa itse.
• Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos työntekijä tekee sairastumisen vuoksi työtään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän paluuta kokoaikaiseen työhönsä.

Omavastuuaika alkaa yleensä siitä päivästä, joka on lääkärintodistuksessa merkitty työkyvyttömyyden alkamispäiväksi.

Omavastuuajan alkamispäiväksi voidaan hyväksyä myös

• työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella (esim. 3 ensimmäistä poissaolopäivää)
• työnantajan tai terveydenhuollon selvityksen mukainen päivä, jos työntekijä ei ole päässyt lääkäriin hyväksyttävästä syystä työkyvyttömyyden alkaessa
• terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin antamaan todistukseen merkitty päivä, jos sairaus ei ole kestänyt omavastuuaikaa pidempään
• päivä, jolloin tapaturma tai liikennevahinko on tapahtunut.

Vuosiloma ei vaikuta omavastuuaikaan.

Jos työntekijän sairausloma osuu vuosiloman ajalle, sairauspäiväraha maksetaan vuosiloman ajalta työntekijälle. Työnantaja ei voi saada vuosiloman ajalta sairauspäivärahaa, koska lomapalkka ei ole sairausajan palkkaa.

Työntekijä voi pitää vuosilomaa kesken sairausloman, jos työntekijä ja työnantaja niin sopivat. 

Työntekijä voi saada sairausajan palkkaa usealta työnantajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahaa työnantajille samassa suhteessa kuin työnantajat maksavat palkkaa työntekijälle.

Työntekijä voi olla työ- tai virkasuhteessa ja lisäksi toimia yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, jolla on YEL- tai MYEL-vakuutus. Tällöin Kela jakaa sairauspäivärahan työnantajan ja työntekijän kesken sen mukaan, mikä on YEL- tai MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman sairausajan palkan suhde.

Jos työntekijän sairauspoissaolo johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, korvausta haetaan vakuutusyhtiöstä.

Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa vasta vakuutusyhtiön päätöksen jälkeen. Työnantaja voi huoletta odottaa vakuutusyhtiön päätöstä, koska sairauspäivärahan hakuaika 2 kk lasketaan siitä päivästä, jolloin vakuutusyhtiön päätös on annettu.

Jos päätöksen saaminen vakuutusyhtiöstä kestää pitkään työntekijästä riippumattomasta syystä, työntekijä voi hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Kun vakuutusyhtiö antaa Kelalle viivästymistodistuksen, Kela maksaa sairauspäivärahasta työntekijälle kuuluvan osuuden.

Ulkomailta Suomeen palkattu työntekijä voi saada sairauspäivärahaa, jos ainakin jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• Työntekijän palkka on vähintään 800,02 e/kk.
• Kela arvioi työntekijän asuvan Suomessa vakinaisesti.

Lue lisää kansainvälisistä tilanteista:
Muutto Suomeen (henkilöasiakkaiden sivut)
Muutto ulkomaille (henkilöasiakkaiden sivut)

Työnantaja toimittaa lääkärintodistuksen Kelaan vain silloin, kun työntekijä tai terveydenhuolto ei ole vielä toimittanut sitä Kelaan.  Jos terveydenhuolto on jo välittänyt todistuksen Kelaan, lääkärintodistuksessa on tästä merkintä.

Sairauspäivärahahakemuksen liitteeksi tarvitaan A-todistus, B-lausunto tai BC-lausunto. 

A-todistuksen perusteella sairauspäiväraha voidaan yleensä myöntää enintään 60 arkipäiväksi. Sen jälkeen tarvitaan B-lausunto, BC-lausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä. Lisäselvityksiä saatetaan pyytää jo aiemmin.

Ulkomailla kirjoitettu lääkärintodistus

Ulkomailla kirjoitettu lääkärintodistus tai -lausunto voidaan hyväksyä, jos siitä selviää työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus ja työkyvyttömyysaika. Allekirjoituksen ja leiman perusteella täytyy voida päätellä, että todistuksen tai lausunnon laatija on lääkäri.

Tarkista ensin Suomi.fi-valtuudet-palvelussa, onko sinulle jo annettu kyseinen valtuus.

Jos sinulla ei ole valtuutta, voit pyytää valtuutta Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

Pyynnön voi hyväksyä organisaatiosi vastuuhenkilö. Koska Suomi.fi ei lähetä ilmoitusta pyynnöstä, kerro pyynnöstä valtuuden antavalle henkilölle.

Yrityksen vastuuhenkilö voi antaa valtuuden Suomi.fissä myös ilman erillistä pyyntöä.

Jos sinulle on epäselvää, kuka edustamassasi organisaatiossa voi antaa valtuuden, ota asia puheeksi organisaatiossa. Valtuuden voi antaa vain yrityksen tai yhdistyksen edustaja. Et voi hakea valtuutta Kelasta.

Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta vaihtelee eri aloilla ja eri työtehtävien mukaan. Yleensä työnantajan velvollisuus maksaa poissaolon ajalta palkkaa perustuu työ- tai virkaehtosopimukseen. Joskus siitä on voitu sopia myös työ-, virka- tai oppisopimussuhteen ehdoissa.

Palkanmaksuvelvoite voi riippua myös siitä, tekeekö työntekijä koko- vai osa-aikaista työtä ja saako hän kuukausi- vai tuntipalkkaa. Myös se vaihtelee, maksetaanko työntekijän vapaapäiviltä palkkaa.

Jos työntekijä työskentelee osa-aikaisesti tuntipalkalla, ilmoita poissaoloajan palkat päiväkohtaisesti.

Tee uusi hakemus, jos aiemmin ilmoitetut palkkatiedot muuttuvat tai jos ilmoitetuissa tiedoissa on virhe. Jos uusi palkkailmoitus aiheuttaa muutoksen päivärahan jakamiseen työntekijän ja työnantajan kesken, Kela antaa päivärahasta uuden päätöksen ilmoituksen mukaisesti joko työnantajalle tai tämän valtuuttamalle taholle.

Tallenna lomake Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y17 (pdf). Täytä ja tulosta lomake ja postita se osoitteeseen Kela, PL 26, 00056 KELA.  

Ennen kuin työnantaja voi hakea tukea tulorekisterissä ensimmäistä kertaa, työnantajan on usein tehtävä palkkaohjelmaansa muutoksia. Muutokset mahdollistavat tietojen siirtymisen palkkaohjelmasta tulorekisteriin.

Tulorekisterin sivuilla kerrotaan, mitä tietoja hakemuksissa on ilmoitettava. Pakollisten tietojen lisäksi suosittelemme aina antamaan myös vapaaehtoiset tiedot. Silloin Kelan ei tarvitse pyytää täydentäviä tietoja erikseen ja hakemuksen käsittely nopeutuu.

Kun hakemus on ratkaistu, päätös on luettavissa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa.

Tutustu myös:
Vinkkejä tulorekisterissä hakemiseen

Työpaikalla voidaan sopia osa-aikatyöstä, jos työntekijä ei voi vielä palata kokoaikatyöhönsä. Kela voi maksaa osa-aikatyön ajalta osasairauspäivärahaa. Osa-aikatyöhön tarvitaan lääkärin suositus.

Työntekijä voi saada toipumiseensa apua kuntoutuksesta. Kela, työterveyshuolto ja hyvinvointialue järjestävät työkykyä tukevaa kuntoutusta. Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.

Työpaikalla voidaan sopia myös työtehtävien muokkaamisesta tarvittavaksi ajaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työn keventämisestä, etätyöstä tai korvaavan työn tekemisestä. 

Sairauspäivärahaa voi yleensä saada noin vuoden ajan. Jos työntekijän sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, hän voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen aikana työntekijä osallistuu hoitoon ja kuntoutukseen.

Jos työntekijän työkyky ei hoidon tai kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, hänellä saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä voi maksaa joko työeläkelaitos tai Kela tai molemmat. 

Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke (henkilöasiakkaiden sivut).

Jos työntekijä ei voi sairauden vuoksi tehdä kokopäiväistä työtä, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksesta. Määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä kutsutaan nimellä osakuntoutustuki. Sen saamiseksi työkyvyn on oltava heikentynyt vähintään vuoden ajan.