Vammaistuki lapselle

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka muuttaa Suomeen vakituisesti. 

Lapsella voi olla oikeus saada vammaistukea Suomesta myös ulkomailla asuessaan, jos hän muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli enintään 6 kuukaudeksi.

Jos perhe muuttaa EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, lapsi voi saada vammaistukea esimerkiksi silloin, kun hänen vanhempansa työskentelee suomalaiselle työnantajalle tai on vakuutettu Suomessa yrittäjänä.

Lapsen vammaistuen maksamisesta vastaa yleensä se maa, joka vastaa myös vanhempien sairaustuista.

Kysy Kelan kansainvälisten asioiden keskuksesta lisää siitä, missä tilanteissa voi saada alle 16 vuotiaan vammaistukea.

Lapsella täytyy olla lääkärin toteama pitkäaikainen vamma tai sairaus ja lääketieteellinen selvitys terveydentilasta. Lääketieteellinen selvitys voi olla BC-lääkärinlausunto tai jokin näistä:

• vastaavat tiedot sisältävä sairauskertomus hoitojaksolta tai poliklinikkakäynniltä
• vastaavat tiedot sisältävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Lisäksi lapsella on vamman tai sairauden vuoksi hoitosuhde terveydenhuoltoon.

Oikeus tukeen ja tuen taso arvioidaan sen mukaan

• kuinka paljon hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta lapsi tarvitsee
• kuinka vaativaa lapsen hoito ja hänestä huolehtiminen on.

Lapsen hoitaminen ja hänestä huolehtiminen voi tavallisestikin olla vaativaa ja sitovaa lapsen eri kehitys- ja ikäkausissa. Siksi Kela arvioi aina, liittyykö lapsen hoidon ja huolenpidon tarve vammaan tai sairauteen ja onko se suurempaa kuin ikätovereilla yleensä.

Lapsi voi tarvita tavanomaista enemmän hoitoa tai huolenpitoa esimerkiksi

• päivittäisissä toimissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai peseytymisessä
• liikkumisessa
• näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa
• sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kuten itsensä ilmaisussa, leikkimisessä tai suhteissa muihin ihmisiin
• sairautensa hoidossa.

Lapsi saattaa tarvita kuntoutusta ja kuntoutukseen liittyviä kotiharjoitteita. Kuntoutus voi olla esimerkiksi fysioterapiaa, psykoterapiaa, puheterapiaa tai toimintaterapiaa.

Lapsi voi arjessa tarvita tavanomaista enemmän tukea, ohjausta tai valvontaa. Lapsen hoito, huolenpito tai kuntoutus voidaan järjestää kotona, päiväkodissa tai koulussa. Päiväkodissa tai koulussa lapsi voi esimerkiksi saada henkilökohtaisen avustajan tai erityisopetusta.

Perusvammaistukea voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidon ja huolenpidon tarve on vähintään viikoittaista.

Perusvammaistukea voi saada esimerkiksi

• lapsi, joka tarvitsee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön (esimerkiksi neurokehityksellinen oireyhtymä, kuten ADHD) vuoksi ikäisiään enemmän säännöllistä tukea, ohjaamista ja valvontaa arjen toimissaan
• lapsi, joka alakoulun ensimmäisen luokan jälkeen kastelee noin kolme kertaa viikossa vähintään puolen vuoden ajan kastelupatja- tai lääkehoidosta huolimatta.

Jos lapsella on oikeus perusvammaistukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä kustannuksia, lapsi voi saada korotettua tukea.

Korotettua vammaistukea voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidon ja huolenpidon tarve on vaativaa tai vie päivittäin paljon aikaa.

Korotettua vammaistukea voi saada esimerkiksi

• lapsi, joka tarvitsee mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön (esimerkiksi neurokehityksellinen oireyhtymä, kuten ADHD) vuoksi runsaasti ikäkauteen kuulumatonta tukea, opastusta ja valvontaa jokapäiväisissä arjen toimissaan
• lapsi, jolla on insuliinihoitoinen diabetes
• kehitysvammainen lapsi, jonka vamma on niin vaikea, että hän tarvitsee päivittäin aikaavievää apua ja ohjausta arjen toiminnoissa.

Jos lapsella on oikeus perusvammaistukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä kustannuksia, lapsi voi saada korotettua hoitotukea. Näitä ylimääräisiä kustannuksia kutsutaan erityiskustannuksiksi. Erityiskustannuksia on oltava joka kuukausi vähintään korotetun vammaistuen verran.

Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi itselle maksettavaksi jäävät sairaanhoito- ja lääkekulut. Vammaistuessa ei huomioida ansionmenetystä, harrastuskustannuksia, luontaistuotteiden kustannuksia tai kuntouttavan päivähoidon maksuja.

Ylintä vammaistukea voi saada, jos lapsen vamma tai sairaus edellyttää hoitoa, joka on vaativaa ja lähes ympärivuorokautista. Hoito ja huolenpito edellyttävät erityistä perehtyneisyyttä, ja lapsi on lähes ympäri vuorokauden riippuvainen hoitajastaan.

Ylintä vammaistukea voi saada esimerkiksi

• lapsi, jolla on vaikea kuulo- ja näkövamma
• vaikeasti autistinen lapsi, joka tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta.

Huoltajien täytyy keskenään sopia, kumpi hakee tukea ja mille tilille tuki maksetaan. Tuki maksetaan hakemuksen tehneen huoltajan ilmoittamalle tilille.

Jos maksunsaajaa halutaan myöhemmin muuttaa esimerkiksi jatkohakemuksessa, tarvitaan suostumus siltä huoltajalta, jolle tuki on aiemmin maksettu.

Vammaistuen maksamiseen ei vaikuta se, kumman huoltajan luona lapsi asuu.

Hyvinvointialue voi esittää, että Kela maksaa vammaistuen hyvinvointialueelle.

Lue lisää vammaistuen maksamisesta hyvinvointialueelle.

Kela voi myöntää tuen takautuvasti enintään puolelta vuodelta.

Jos emme saa lääketieteellistä selvitystä samanaikaisesti hakemuksen kanssa, annamme sinulle määräajan liitteiden toimittamiseen. Jos et pysty toimittamaan pyydettyä liitettä tai lisäselvitystä määräaikaan mennessä, voit pyytää määräajan pidentämistä soittamalla Kelaan.

Jos emme saa pyytämäämme liitettä tai selvitystä, joudumme hylkäämään hakemuksesi. Käsittelemme hakemuksesi uudelleen, kun toimitat pyydetyt tiedot.

Jatkohakemus liitteineen kannattaa toimittaa Kelaan hyvissä ajoin ennen tuen päättymistä, jotta tukeen ei tule katkosta. Tee jatkohakemus kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa siitä, kun tuki on päättynyt. Jos tuen maksu halutaan muuttaa toiselle huoltajalle, Kela tarvitsee kirjallisen suostumuksen siltä huoltajalta, jolle tuki on aiemmin maksettu.

Korotushakemukseenkin tarvitaan usein uusi lääketieteellinen selvitys lapsen terveydentilasta.