Perushoitotuki on
84,56 e/kk
Eläkettä saavan hoitotuki
Tällä sivulla
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkkeensaajille, joilla on pitkäaikainen vamma tai sairaus. Hoitotuen tarkoitus on helpottaa arkea sekä tukea hoitoa ja kuntoutusta.
Kuka voi saada eläkettä saavan hoitotukea?
Eläkettä saavan hoitotukea voi saada henkilö, joka täyttää kaikki seuraavat ehdot:
- Hän on vähintään 16-vuotias.
- Hän on kokoaikaisesti eläkkeellä ja saa eläkettä Suomesta tai ulkomailta (esimerkiksi vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea).
- Hänellä on vamma tai pitkäaikainen sairaus, joka heikentää toimintakykyä vähintään vuoden ajan.
- Hän tarvitsee vamman tai sairauden takia apua, ohjausta tai valvontaa.
Jos henkilö saa osatyökyvyttömyyseläkettä, hän voi hakea 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.
Eläkettä saavan hoitotuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Jos hoitotuki myönnetään määräajaksi, siihen voi hakea jatkoa.
Jos henkilö on muuttanut Suomeen ulkomailta, eläkettä saavan hoitotukea voidaan myöntää vasta, kun hän on asunut Suomessa 3 vuotta. Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa voidaan kuitenkin laskea mukaan asumisaikaan.
Poikkeus kolmen vuoden asumisaikaan
Eläkettä saavan hoitotukea voi yleensä saada vasta, kun on asunut Suomessa 3 vuotta. Henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus saada hoitotukea heti Suomeen muutettuaan, jos hänen tilanteensa on jompikumpi seuraavista:
- Hän on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea siihen asti, kun hän täytti 16 vuotta.
- Sairaus on alkanut tai vamma syntynyt silloin, kun hän asui Suomessa, ja hoitotuen maksaminen alkaa ennen kuin hän täyttää 19 vuotta.
Henkilöllä voi olla oikeus saada eläkettä saavan hoitotukea Suomesta myös ulkomailla asuessaan, jos hän oleskelee ulkomailla tilapäisesti eli enintään 6 kuukautta.
Hän voi joissakin tilanteissa saada hoitotukea myös silloin, jos hän asuu pysyvästi toisessa EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa. Tuen myöntämiseen vaikuttaa esimerkiksi se, mistä maasta hän saa eläkettä.
Lisätietoa siitä, missä tilanteissa hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea, saa Kelan kansainvälisten asioiden keskuksesta.
Seuraavat kysymykset auttavat arvioimaan, voiko eläkettä saavan hoitotukea saada. Huomaa, että jokainen hakemus arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti.
Hoitotuen saaminen edellyttää, että asiakkaalla on lääkärin toteama pitkäaikainen vamma tai sairaus.
Pelkkä diagnoosi ei kuitenkaan vielä oikeuta hoitotukeen.
Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että on esimerkiksi vaikea huolehtia itsestä, hoitaa kotia tai käydä kaupassa tai lääkärissä itsenäisesti. Hoitotuen saaminen edellyttää, että vamma tai sairaus on jo heikentänyt toimintakykyä vähintään vuoden ajan tai että Kela arvioi sen heikentävän toimintakykyä yli vuoden ajan tulevaisuudessa.
Huomaa, että hoitotukea ei voi kuitenkaan saada pelkästään toimintakyvyn heikentymisen perusteella. Arvioimme myös, minkä verran asiakas tarvitsee apua, ohjausta ja valvontaa.
Hoitotuen saaminen edellyttää, että asiakas tarvitsee toisen ihmisen apua tai ohjausta ja valvontaa esimerkiksi seuraavissa asioissa:
- liikkuminen, pukeutuminen tai peseytyminen
- ruokailu tai syömisen muistaminen
- näkeminen, kuuleminen, puhuminen tai asioiden muistaminen
- sairauden hoito tai lääkkeiden ottaminen
- ulkoilussa (eksymisvaaran vuoksi).
Apu, ohjaus ja valvonta voivat olla esimerkiksi muistuttelua, kannustusta ja silmälläpitoa. Sillä ei ole merkitystä, keneltä asiakas saa apua, ohjausta tai valvontaa. Apua voi antaa esimerkiksi omainen, kotipalvelu tai kotisairaanhoito. Asiakas saattaa tarvita apuvälinettä tai tulkkauspalvelua arjessaan. Pelkkä apuvälineiden käyttö ja tarve ei kuitenkaan oikeuta hoitotukeen.
Huomaa, että hoitotukea ei voida myöntää, jos avun tarve liittyy vain kotitaloustöihin tai asioiden hoitamiseen. Sokealla tai liikuntakyvyttömällä on kuitenkin aina oikeus vähintään perushoitotukeen.
Kuinka paljon eläkettä saavan hoitotukea voi saada?
Eläkettä saavan hoitotuen tasoja on kolme. Taso määräytyy avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen mukaan. Kela arvioi hoitotuen tason hakemuksen perusteella. Asiakkaan ei tarvitse tietää, minkä tasoista hoitotukea hakee.
Kela maksaa veteraanilisää niille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.
Perushoitotukea voi saada, jos tarvitsee vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa itsestään huolehtimiseen.
Itsestään huolehtimista on esimerkiksi
- liikkuminen
- pukeutuminen
- peseytyminen
- syöminen
- lääkkeiden ottaminen.
Jos asiakkaalla on oikeus perushoitotukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä kustannuksia, voi saada korotettua hoitotukea.
Korotettua hoitotukea voi saada, jos tarvitsee päivittäin paljon apua tai ohjausta ja valvontaa itsestään huolehtimiseen.
Itsestään huolehtimista on esimerkiksi
- liikkuminen
- pukeutuminen
- peseytyminen
- syöminen
- lääkkeiden ottaminen.
Korotettua hoitotukea voi saada esimerkiksi asiakas, jolla on huomattavasti heikentynyt muisti ja tasapaino tai joka ei kykene itse huolehtimaan syömisestä ja lääkityksestä.
Jos on oikeus perushoitotukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä kustannuksia, voi saada korotettua hoitotukea. Näitä ylimääräisiä kustannuksia kutsutaan erityiskustannuksiksi. Erityiskustannuksia täytyy olla joka kuukausi vähintään korotetun hoitotuen verran.
Erityiskustannuksia ovat
- palveluasumisen hoivamaksu
- kotihoito tai kotisairaanhoito
- siivouspalvelu tai kauppapalvelu
- ateriapalvelun kuljetusmaksu
- lääkärikäynnit
- lääkärin määräämä kuntoutus ja hoito
- lääkkeet
- sairauden hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset.
Ylintä hoitotukea voi saada, jos tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja pärjää yksin vain lyhyitä aikoja.
Ylintä hoitotukea voi saada esimerkiksi asiakas, joka tarvitsee apua lähes kaikessa toiminnassa ja viettää suurimman osan ajasta sängyssä.
Veteraanilisää maksetaan niille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.
Hakemusta ei tarvita, koska lisän maksamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa. Lisä perustuu vammaisetuuksista annettuun lakiin, ja se maksetaan osana eläkettä saavan hoitotukea.
Veteraanilisä on verotonta tuloa. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea, ja se maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille.
Tulojen ja muiden tukien vaikutus
Tulot ja varallisuus eivät vaikuta hoitotuen määrään.
Jos asiakkaalle maksetaan saman sairauden tai vamman takia tapaturma- tai liikennevakuutuksesta hoitotukea, avuttomuuslisää tai haittalisää, ne vähennetään hoitotuen määrästä.
Jos asiakas saa ulkomailta vastaava tukea saman sairauden tai vamman perusteella, se vähennetään hoitotuesta.
Hoitotuki on verotonta tuloa.
Maksupäivä
Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, tuki maksetaan edeltävänä aukiolopäivänä.
Hoitotuki maksetaan yleensä suoraan saajan pankkitilille tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Jos asiakas on alle 18-vuotias, tuki maksetaan huoltajan tilille. Sitä ei voida maksaa muille henkilöille, kuten omaisille.
Näin haet eläkettä saavan hoitotukea
Hae eläkettä saavan hoitotukea lomakkeella Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki EV 256 (pdf). Jos haet tuelle jatkoa tai korotusta, käytä samaa lomaketta.
Jotta lomake toimii oikein, tarvitset uusimman version Adobe Reader -ohjelmasta. Voit ladata ohjelman maksutta Adoben verkkosivuilta (get.adobe.com). Tutustu ohjeisiimme teknisiä ongelmatilanteita varten.
- Tallenna tyhjä lomake laitteellesi. Älä täytä hakemusta suoraan selaimessa, koska silloin osa tiedoista voi jäädä tallentumatta.
- Avaa lomake Adobe Reader -ohjelmalla ja täytä se.
- Tallenna täyttämäsi lomake pdf-muodossa. Lomaketta ei tarvitse allekirjoittaa.
- Lähetä hakemus OmaKelassa kohdassa Tee hakemus tai ilmoita muutoksista.
- Lähetä liitteet OmaKelassa kohdassa Lähetä liite. Jos liitteet eivät ole sähköisessä muodossa, ota niistä kuvat.
- Korkeintaan noin 6 kk vanha C-lääkärinlausunto tai BC-lääkärinlausunto. Liitteeksi käy myös muu lääketieteellinen selvitys, kuten B-lääkärinlausunto tai kopio sairauskertomuksesta, jos niistä ilmenee hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tarvitsemme tiedot asiakkaan sairauksista, ajankohtaisesta toimintakyvystä ja terveydentilasta.
- Jos saat jo hoitotukea ja asut tai olet muuttamassa vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tai laitoshoitoon, sinun ei tarvitse liittää tarkistushakemukseen lääkärinlausuntoa. Hyvin täytetty hakemus riittää.
- Voit myös liittää hakemukseen esimerkiksi sinua auttavan henkilön kirjoittaman kuvauksen siitä, kuinka selviydyt arjessa.
OmaKelassa näet, onko hakemuksesi käsitelty. Näet myös, kuinka paljon saat tukea ja milloin se maksetaan. Jos hakemuksestasi puuttuu liitteitä, saat niistä muistutuksen OmaKelaan.
OmaKelassa voit myös antaa luvan siihen, että Kela saa lähettää sinulle viestejä. Näin nopeutat asioidesi hoitoa.
Jos et voi käyttää OmaKelaa, postita hakemus Kelaan. Täytä lomake ja tulosta se. Allekirjoita lomake. Lähetä lomake ja liitteet osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 KELA.
Voit täyttää hakemuksen yhdessä sellaisen henkilön kanssa, joka tuntee tilanteesi hyvin.
Jos et voi hakea eläkettä saavan hoitotukea OmaKelassa tai lomakkeella, voit hakea tukea suullisesti. Soita palvelunumeroomme 020 692 205 tai tule käymään.
Näin haet hoitotukea toisen puolesta
Voit hakea eläkettä saavan hoitotukea OmaKelassa myös toisen puolesta. Kirjaudu OmaKelaan omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella ja valitse Asioi toisen henkilön puolesta. OmaKelasta voit myös tarkastaa tuen määrän ja maksupäivän sekä lähettää liitteitä ja viestejä toisen puolesta.
Toisen puolesta asiointiin tarvitaan aina valtuutus.
Jos et voi käyttää OmaKelaa, läheisesi voi valtuuttaa sinut valtakirjalla hoitamaan asioita puhelimessa, palvelupisteessä tai postitse. Hän voi antaa valtuutuksen myös suullisesti, mutta se koskee aina vain yhtä asiointikertaa. Jos olet pääasiallisesti vastuussa hoitotuen hakijan asioista, voit toimia hänen puolestaan ilman erillistä valtuutusta. Tätä kutsutaan puhevallaksi.
Lue lisää toisen puolesta asioinnista.
Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä saavan hoitotukea.
Muista nämä, kun haet tukea
Kela voi myöntää tuen takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta. Tuen myöntäminen takautuvasti harkitaan aina tapauskohtaisesti.
Hakemuksessa ei tarvitse määritellä, mille ajalle hakee hoitotukea. Kela arvioi, miltä ajalta hoitotukea maksetaan.
Jos emme saa lääketieteellistä selvitystä yhtä aikaa hakemuksen kanssa, annamme määräajan liitteiden toimittamiseen. Jos et pysty toimittamaan pyydettyä liitettä tai lisäselvitystä määräaikaan mennessä, voit pyytää määräajan pidentämistä soittamalla Kelaan.
Jos emme saa pyytämäämme liitettä tai selvitystä, joudumme hylkäämään hakemuksen. Käsittelemme hakemuksen uudelleen, kun saamme tarvittavat tiedot.
Toimita jatkohakemus liitteineen Kelaan hyvissä ajoin ennen tuen päättymistä, jotta tukeen ei tule katkosta. Tee jatkohakemus kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen tukijakson päättymisestä.
Korotushakemukseen tarvitaan yleensä uusi lääkärinlausunto. Sitä ei kuitenkaan tarvita, jos haet korotusta pelkästään erityiskustannusten perusteella. Ilmoita tällöin hakemuksen lisätiedoissa, että haet korotusta kustannusten perusteella.
Ilmoita muutoksista, jotka vaikuttavat eläkettä saavan hoitotukeen
Ilmoita Kelaan mahdollisimman pian, jos tilanne muuttuu. Muutokset voivat vaikuttaa tuen määrään tai oikeuteen saada tukea, ja tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän.
Kelaan täytyy ilmoittaa, jos
- terveydentila ja toimintakyky ovat muuttuneet olennaisesti
- avuntarve on merkittävästi vähentynyt tai lisääntynyt
- erityiskustannukset ovat merkittävästi pienentyneet tai suurentuneet
- muualta kuin Kelasta myönnetään haitta- tai avuttomuuslisä tai vastaava korvaus
- asiakas muuttaa pidempiaikaisesti ulkomaille.
Ilmoita muutoksista OmaKelassa, soittamalla tai postitse. Näin ilmoitat muutoksista OmaKelassa.
Jos et ilmoita muutoksista, sinulle voidaan maksaa tukea aiheettomasti. Silloin tukea joudutaan perimään myöhemmin takaisin. Lue lisää takaisinperinnästä.
Tarkista myös, miten elämäntilanteen muutos vaikuttaa muihin Kelan maksamiin tukiin.
Aiheesta selkokielellä ja viittomakielellä
Mitä muuta elämääsi kuuluu?
Tarvitsetko apua asumismenoihin?
Eläkkeensaajan asumistuki voi paikata pienentyneitä tuloja ja auttaa asumismenoissa.
Olisiko sinulle apua vammaiskortista?
EU:n vammaiskortilla voit kertoa, että olet vammainen tai pitkäaikaissairas tai että tarvitset avustajaa. Voit käyttää korttia esimerkiksi julkisessa liikenteessä sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa.
Voisiko sinulle olla hyötyä kuntoutuksesta?
Kela järjestää kuntoutusta kaiken ikäisille eri elämäntilanteisiin.
Jos toimeentulo on tiukoilla
Jos tulosi jäävät hyvin pieniksi muista Kelan tuista huolimatta, selvitä, voisitko saada toimeentulotukea.
Ajankohtaista
Mietityttääkö asiakkaan hoitotukihakemus? Hyvä selvitys arjesta auttaa ratkaisussa
Vammaisetuuksien ratkaisemisessa ei edellytetä tietynlaista lausuntoa, kuten C-lausuntoa. Tärkeintä on, että lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät kaikki ratkaisemisen kannalta tarpeelliset tiedot.
Eläkettä saavan hoitotuen tarkistushakemus voidaan nyt käsitellä ilman lääkärinlausuntoa vanhuspalvelujen ympärivuorokautisessa hoidossa
Tarkistushakemukseen ei enää tarvita lääkärinlausuntoa, jos asiakas on jo hoitotuen saaja ja asuu vanhuspalvelujen ympärivuorokautisessa hoidossa.