Sosiaalivakuutuksen webinaaritallenteet
Sivulle on koottu alun perin Sosiaalivakuutus-verkkomediassa julkaistut webinaaritallenteet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima- ja resurssipula huolestuttavat. Samalla hyvinvointialueisiin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Hankalassa tilanteessa digitaalisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämiseen liitetään paljon toiveita soten tuottavuuden lisäämisestä.
Miten sote-alan digitaalisia palveluita ja tietojärjestelmiä sitten pitäisi kehittää ja millaista yhteistyötä siihen tarvitaan? Mitä ICT-ratkaisuja on järkevää toteuttaa hyvinvointialueilla ja mitä kansallisesti Kanta-palveluissa? Mitkä digitalisaation keinot lisäävät sote-järjestelmän tuottavuutta ja miten järjestelmien käytettävyyttä voidaan parantaa? Kuinka digitaaliset palvelut tukisivat mahdollisimman laajasti kaikkia asiakkaita?
Maaliskuun Aamu Kelassa -tilaisuudessa 20.3. digitaalisista sote-palveluista keskustelevat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä, NHG:n johtava konsultti ja väitöskirjatutkija Mikko Huovila sekä Kanta-palveluiden kehityspäällikkö Pirjo Vuorikallas Kelasta. Tilaisuuden avaa Kelan pääjohtaja Outi Antila, jonka jälkeen puheenvuoron pitää sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä. Paneelin juontajana toimii Saara Salonen Kelan viestinnästä, ja keskustelun vetää yhteen Kelan uusi tietopalvelujohtaja Arto Vuori.
Aamu Kelassa -tapahtumat ovat ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia Kelan kumppaneille ja sidosryhmille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.
Suomeen muutetaan nyt Tilastokeskuksen mukaan ennätyksellisen vilkkaasti, yleisimmin työpaikan tai perhesuhteiden vuoksi. Miten suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut kohtaavat tulijat? Entä mitä vääriä käsityksiä liittyy maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöön? Mitä pitäisi tehdä, jotta Suomeen muuttavat ihmiset pääsisivät sujuvasti osaksi yhteiskuntaa?
Näitä kysymyksiä helmikuun Aamu Kelassa -tilaisuudessa ruotivat Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad, kahden kulttuurin perheiden järjestö Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen ja Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus. Keskustelun vetää yhteen Kelan pääjohtaja Outi Antila, ja juontajana toimii Saara Salonen Kelan viestinnästä.
Orpon hallitus aikoo uudistaa suomalaisten sosiaaliturvaa. 1,5 miljardin euron säästöjen lisäksi tavoitteena on esimerkiksi ottaa käyttöön yleistuki ja yhden hakemuksen malli. Millaisia muutoksia suomalaisten sosiaaliturvaan on tulossa, ja mitä niistä seuraa? Millainen on tulevaisuuden sosiaaliturva?
Marraskuun Aamu Kelassa -tilaisuudessa aiheesta keskustelevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd), hallitusohjelmaneuvottelija Asmo Maanselkä (kd) ja Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. Keskustelun vetää yhteen Kelan pääjohtaja Outi Antila, ja juontajana toimii Saara Salonen Kelan viestinnästä.
Aamu Kelassa on Kelan kumppaneille ja sidosryhmille tarkoitettu ajankohtainen keskustelutilaisuus.
Tulevista sosiaaliturvaan liittyvistä muutoksista löydät kootusti tietoa Kelan verkkosivuilta.
Asiakasymmärrys on tullut ryminällä myös julkisten palveluiden kehittämiseen. Lokakuun Aamu Kelassa -tilaisuudessa kysymme, miten asiakasymmärrys muodostuu ja miten se vie kohti parempaa asiakaskokemusta. Entä miten huolehditaan siitä, että asiakasymmärrys ei jää seminaaripuheeksi vaan viedään palveluiden kehittämisen arkeen?
Tilaisuudessa aiheesta keskustelevat Pirhan asiakaskokemuspäällikkö Marika Järvinen, Kelan asiakaskokemuspäällikkö Hanna Kropsu-Vehkaperä ja ja Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Kirsi Hytti. Tilaisuuden avaa pääjohtaja Outi Antila, ja keskustelun juontaa Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki.
Keskustelussa kysymme, mitä esihenkilön ja kollegoiden pitäisi huomioida, jotta jokaisen olisi turvallista toimia omana itsenään työyhteisössä. Miksi työpaikka, jossa sukupuolen moninaisuutta on mahdollisuutta ilmaista, voi hyvin ja kukoistaa? Mitä tarkoittavat turvallisemman tilan periaatteet, ja kuinka niistä hyötyvät kaikki? Miten työntekijöiden oma sateenkaariverkosto voi auttaa johtoa ja muuta organisaatiota sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä?
Pride-viikon Kela-aamun keskustelussa 30.6. ovat mukana Kelan yhteisten palvelujen johtaja Jukka Helin, Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö sekä oikeusministeriön erityisasiantuntija Katriina Nousiainen. Keskustelua ohjaa Kelan Sateenkaariverkoston vetäjä Saara Salonen.
Maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten määrä on kasvanut viime vuosina vauhdilla, ja vuoden 2020 lopussa lähes 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Reilusti yli 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä. Lähitulevaisuuden taloudelliset näkymät lisäävät todennäköisesti ylivelkaantumista ja sen haitallisia vaikutuksia, jos tukea ei lisätä.
Ylivelkaantuminen heikentää ihmisen taloutta ja hyvinvointia usein pitkäaikaisesti. Velkaongelmia on niin yksin asuvilla, lapsiperheillä kuin eläkeläisilläkin. Ylivelkaantumisen taustalla on usein esimerkiksi yllättävä elämäntilanteen muutos, yli varojen eläminen tai erilaisia elämänhallinnan ongelmia. Varhainen tuki on niin velkaantuneen kuin yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttavinta. Velkaongelmaiset saavat kuitenkin tukea liian vähän ja liian myöhään.
Kevään eduskuntavaaliehdokkaat keskustelivat maanantaina 13.3. Kela-aamussa ylivelkaantumisen syistä ja ratkaisukeinoista.
Keskustelussa olivat mukana Eva Biaudet (rkp), Juhani Klemetti (Liike Nyt), Mari Holopainen (vihr), Ilkka Kantola (sd), Ari Koponen (ps), Jukka Palokangas (kd), Terhi Peltokorpi (kesk), Jussi Saramo (vas) sekä Elina Valtonen (kok). Keskustelua moderoi pääjohtaja Outi Antila ja sen asiantuntijana toimi kehittämispäällikkö Tomi Ståhl.
Joulukuun keskustelutilaisuudessa kysyimme, mikä on ollut toistaiseksi isoin onnistuminen sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa. Pohdimme myös, mikä uudistustyötä hidastaa. Entä mitä kaavaillut muutokset tarkoittaisivat Kelalle ja koko yhteiskunnalle?
Keskustelussa olivat mukana Kelan pääjohtaja Outi Antila, kansanedustaja Arto Satonen ja sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. Keskustelun veti Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen.
22.9. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kysyimme, kuinka sosiaaliturva voi auttaa saavuttamaan Suomen kestävän kehityksen tavoitteet. Pohdimme, onko jatkuva talouskasvu ainoa mahdollisuus nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Entä miten ilmastonmuutos vaikuttaa sosiaaliturvaan?
Kela järjesti syyskuussa keskustelutilaisuuden, joka oli suunnattu kaikille vastuullisuuden, kestävän talouden ja sosiaaliturvan teemoista kiinnostuneille. Keskusteluun osallistuivat Tampereen yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi, SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen ja Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Keskustelun veti Kelan johtava vastuullisuuden asiantuntija Petra Elomaa.
Webinaari liittyy elokuussa voimaan astuvaan lainsäädännön uudistamiseen perhevapaista. Webinaarissa kerrotaan uudistuksen tuomista vaikutuksista työnantajille, muutoksista erityisesti vanhempainpäivärahoihin, uusiin joustoihin ja etuuksien nimien muutokseen. Näiden lisäksi kerrotaan, mitä asioita on hyvä ottaa huomioon Kelan perhe-etuuksia haettaessa, kuten työnantajan, työntekijän ja Kelan roolit.
Reilun tunnin aikana webinaarissa käydään tarkemmin läpi vanhempainpäivärahoja ja hakemisen vaiheita Kela-asioissa. Tilaisuudessa puhujina ovat Kelan perhe-etuuksien asiantuntijat.
Webinaarin juontaa Kelan viestinnän asiantuntija Milla Vainio.
Webinaarissa kerrotaan uudistuksen tuomista muutoksista perhe-etuuksiin. Erityisesti keskitytään vanhempainpäivärahoihin ja niiden uusiin joustoihin sekä etuuksien nimien muutoksiin. Lisäksi webinaarissa käydään läpi, mitä asioita on hyvä ottaa huomioon Kelan perhe-etuuksia haettaessa ja kuinka perheiden uutta arkea voidaan tukea oikea-aikaisella hakemisella.
Webinaarin juontaa Kelan viestinnän asiantuntija Milla Vainio.
Mietityttääkö työkyvyn arviointi? Mitä asiakkaan B-lausuntoon tulisi kirjata? Mitä jos asiakkaalla ei ole työterveyshuoltoa? Miten asiakkaan asia etenee Kelassa? Mistä saan tukea työhöni asiakkaan työkyvyn arvioinnissa?
Webinaari on suunnattu työkyvyn arviointia tekeville lääkäreille ja muille asiasta kiinnostuneille. Puhujat ovat työkyvyn arvioinnin asiantuntijoita.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä sairauksia, jotka aiheuttavat työkykyongelmia. Kela järjesti esihenkilöille 25. elokuuta verkkoseminaarin, jonka aikana esiteltiin työkyvyn tukemisen polku ajankohtaisten näkökulmien ja työkykyä tukevien keinojen kautta.
Tilaisuudessa puhujina olivat Kelan kuntoutuksen asiantuntijat, työeläkelaitos Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntija sekä työterveysyritys Finlan työkykyvalmentaja. He antoivat vinkkejä työkokeilun toteuttamiseen ja työkyvyn tukemiseen etätyöaikana sekä kertoivat ajankohtaisista kuntoutusvaihtoehdoista, kuten Oras-kurssi työuupumukseen ja Kiila-yksilöpalvelu yksilöllisen valmennuksen tarpeisiin.
Vuoroasuminen yleistyy eroperheissä, mutta tietoa ilmiöstä on silti vain vähän. Kela on toteuttanut ensimmäisen laajan suomalaisen selvityksen lasten asumisesta vanhempien eron jälkeen. Torstaina 26.11. järjestetystä seminaarissa teemoja olivat muun muassa vuoroasumisen yleisyys Suomessa, vuoroasumisen vaikutukset sosiaaliturvaan ja kansainväliset käytännöt vuoroasumisen huomioimisesta lainsäädännössä.
Tutkimushanketta on rahoittanut valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Voit tutustua tutkimusraporttiin Tieto käyttöön -palvelussa.