Työttömyystuet
Jos jäät työttömäksi, voit saada työttömyystukea Kelasta tai työttömyyskassasta. Et voi saada tukea samaan aikaan Kelasta ja kassasta, vaan vain toisesta kerrallaan. Jotta voit saada työttömyystukea, työnhakusi täytyy olla voimassa ja sinun täytyy olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
Tukea Kelasta tai työttömyyskassasta
Jos kuulut työttömyyskassaan (joko ammattiliiton kautta tai suoraan), hae ansiopäivärahaa kassastasi. Jos et kuulu kassaan, hae yleistukea Kelasta.
- Yleistukea haetaan Kelasta.
- Voit saada yleistukea, jos et kuulu työttömyyskassaan tai työssäoloehto ei täyty.
- Voit saada yleistukea myös silloin, kun olet jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa.
- Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta.
- Saat ansiopäivärahaa, jos olet työttömyyskassan jäsen ja työssäoloehto on täyttynyt jäsenyysaikana.
- Tuki määräytyy palkan perusteella.
- Kela ei voi maksaa sinulle yleistukea, jos kuulut työttömyyskassaan ja sinulla on oikeus saada kassasta ansiopäivärahaa.
Mikä on työssäoloehto?
Jotta voit saada ansiopäivärahaa, sinun täytyy olla työttömyyskassan jäsen. Lisäksi sinulla täytyy olla riittävästi työhistoriaa työttömyyttä edeltävältä ajalta.
Tätä vaadittua työskentelyjaksoa kutsutaan työssäoloehdoksi. Työssäoloehdon pituus on 12 kalenterikuukautta.
Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemusten käsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.
Miten Kela tai työttömyyskassa laskee palkansaajan työssäoloehdon?
Työssäoloehto täyttyy, kun olet kerryttänyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 12 kuukautta työssäoloehtoa.
Työssäoloehdon tarkastelujakso on aika, jonka aikana tekemäsi työ lasketaan mukaan työssäoloehtoon.
Yleensä työntekijän tarkastelujakso on 28 kuukautta ja yrittäjän 48 kuukautta.
Sitä kuitenkin pidentävät esimerkiksi
- asevelvollisuus
- sairaus
- päätoimiset opinnot
- enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen
- työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen.
Enintään tarkastelujaksoa voidaan pidentää 7 vuodella. Pisimmillään tarkastelujakso on siis 9 vuotta ja 4 kuukautta.
Työssäoloehtoa kertyy
- yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa
- puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
2.9.2024 edeltävältä ajalta työssäoloehtoon hyväksytään kalenteriviikot, joiden aikana olet tehnyt vähintään 18 tuntia työtä.
Työssäoloehto täyttyy, jos molemmat seuraavista toteutuvat:
- Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen.
- Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 430 e/kk vuonna 2025. Tällöin päiväpalkan täytyy olla vähintään 66,51 e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,31 e/t.
- Olet kerryttänyt 12 kuukautta työssäoloehtoa tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, josta saamasi palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.
Työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkkasi maksetaan. Tähän on kuitenkin muutama poikkeus:
- Jos palkanmaksusi viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä, palkka huomioidaan sen kalenterikuukauden ajalta, jolloin se olisi pitänyt maksaa.
- Jos sinulle maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, työssäoloehdon kertyminen lasketaan niin, että palkka jaetaan vaikuttamaan yhtä monelle kalenterikuukaudelle kuin joilta se on ansaittu.
-
Jos sinulle maksetaan bonuksia tai muuta tulokseen perustuvaa palkkaa kuukautta pidemmältä ajalta, tulokseen perustuva palkka huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa siltä ajalta, jona se on ansaittu.
Palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa vain, jos sen tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen.
Työssäoloehtoa alkaa kertyä sen jälkeen, kun palkkatuettu työ on kestänyt 10 kuukautta. Tällöin 75 % palkkatuetusta työstä lasketaan mukaan työssäoloehtoon. 25 % palkkatuetusta työstä, jota ei lasketa mukaan työssäoloehtoon, pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa.
Jos palkkatuettu työ ei kerrytä lainkaan työssäoloehtoa, se pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestollaan.
Miten Kela tai työttömyyskassa laskee yrittäjän työssäoloehdon?
Jos olet yrittäjä, työssäoloehtosi täyttyy, kun
- olet toiminut yrittäjänä vähintään 15 kk työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden aikana
- työtulosi on ollut vähintään 15 481 euroa vuonna 2026 ja 15 128 euroa vuonna 2025.
Työtulo lasketaan yhteen YEL- ja MYEL-työtuloista sekä yrittäjänä ansaitusta TyEL-työansioista.
Vähintään 4 kuukautta kestänyt yritystoiminta lasketaan työssäoloehtoon.
Yrittäjän työssäoloehtoon lasketaan yrittäjätoiminnan lisäksi palkansaajan työssäoloehtoon laskettava työ edellisen 28 kuukauden ajalta.
Työssäoloehdon voimassaolo
Kerran täyttynyt työssäoloehto on voimassa, jos teet työttömyysjaksojen välissä töitä.
Jos olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta ansiopäivärahaan, ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudelleen.
Mikä on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta?
Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet:
- sairaus tai kuntoutus
- laitoshoito
- asevelvollisuus tai siviilipalvelus
- päätoimiset opinnot
- lapsen syntymä tai alle 3-vuotiaan lapsen hoito
- apurahakausi.
