Usein kysyttyjä kysymyksiä Suomeen muuttaneiden sosiaaliturvasta
Vuosina 2025–2027 on tullut ja tulee voimaan useita lakimuutoksia, jotka koskevat Suomeen muuttaneiden sosiaaliturvaa. Kokosimme tähän artikkeliin yhteistyökumppaniemme meiltä usein kysymiä kysymyksiä.
Toimeentulotuki
Toimeentulotukeen tuli muutoksia keväällä 2026. Muutokset lisäävät tuen velvoittavuutta ja tiukentavat tuen saamisen ehtoja. Lue tarkemmin toimeentulotuen muutoksista.
Kyllä. Myös tilapäistä suojelua saavan täytyy ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin, jos hän on työtön. Hänen täytyy pitää työnhaku voimassa ja osallistua mahdollisiin tarjottaviin palveluihin.
1.2.2026 voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 %, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin. Toimeentulotukilaissa on erikseen määritetty tilanteet, joissa tätä velvoitetta ei edellytetä. Tilapäistä suojelua saavan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua työnhakijaksi, jos hän opiskelee päätoimisesti, vaikka hän ei olisi oikeutettu opintoetuuksiin oleskelulupansa vuoksi.
Ei, tilapäistä suojelua saavan päätoimisen opiskelijan ei tarvitse ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
Toimeentulotuen perusosaa voidaan joutua alentamaan, jos asiakas ei hae muita tukia, joihin hänellä voi olla oikeus. Perusosaa ei kuitenkaan alenneta tilanteessa, jossa tilapäistä suojelua saava asiakas ei ole hakenut sellaista ensisijaista etuutta, jota hän ei voi saada oleskelulupansa vuoksi.
Tilapäistä suojelua saava ei voi saada opintotukea, joten heitä ei kehoteta hakemaan opintotukea. Tilapäistä suojelua saavia opiskelijoita ei myöskään kehoteta ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijoiksi tai lopettamaan opintojaan.
Kyllä. 18 vuotta täyttäneen nuoren, joka on tullut maahan alaikäisenä ilman huoltajaa ja kuuluu kotoutumisen tuen piiriin, täytyy hakea opintotukea ja opintolainaa ennen toimeentulotuen saamista.
Opintolainan hakemista edellytetään kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta, jotka hakevat toimeentulotukea.
1.2.2026 voimaan tulleen toimeentulotukilain muutoksen myötä Kelalla ei ole enää mahdollisuutta käyttää harkintaa siinä, keneltä opintolainan hakemista edellytetään. Lainan hakemista edellytetään jatkossa myös kotoutumisen tuen ja jälkihuollon piirissä olevilta täysi-ikäisiltä nuorilta.
Alle 18-vuotiaan ei tarvitse hakea opintolainaa.
Yleistuki ja kotoutumistuki
Yleistuki on uusi taloudellinen tuki Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä. Se on tarkoitettu työttömille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joiden ansiopäivärahakausi on päättynyt. Yleistukea haetaan Kelasta. Kela alkoi maksaa yleistukea työttömille 1.5.2026. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautettiin samalla. Lue lisää yleistuesta.
Hallitus on esittänyt alennettua yleistukea eli kotoutumistukea alle 3 vuotta Suomessa asuneille. Esityksen mukaan työttömyyden perusteella maksettava yleistuki olisi pienempi niille työttömille työnhakijoille, jotka ovat asuneet Suomessa alle kolme vuotta edellisten 10 vuoden aikana eivätkä täytä työttömyysturvan työssäoloehtoa. Tätä nimitettäisiin kotoutumistueksi, mutta kyse ei olisi uudesta erillisestä tuesta. Lue lisää kotoutumistuesta.
Hallitus on esittänyt myös, että tilapäistä suojelua saavat saisivat oikeuden yleistukeen 1.4.2027 alkaen.
Ei. Hallituksen esityksen mukaan säännöstä sovellettaisiin vain henkilöihin, jotka muuttavat Suomeen lain voimaantulon jälkeen.
Jos henkilöllä on tilapäinen oleskelulupa (B), hän voi saada yleistukea vain silloin, jos hän täyttää palkansaajan työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun on työskennellyt yhteensä 12 kuukautta viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana.
Tilapäistä suojelua saava voi saada yleistukea, jos hän on työskennellyt Suomessa noin vuoden ennen työttömäksi jäämistä. Myös työskentely toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa voidaan ottaa huomioon.
Laillinen oleskelu ja Kelan tuet
Oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin päättyy Maahanmuuttoviraston antamaan kielteiseen oleskelulupapäätökseen, vaikka henkilö hakisi päätökseen muutosta.
Henkilöllä ei ole 1.4.2026 alkaen oikeutta asumisperusteisiin etuuksiin, jos
- hän saa kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa
- hänen oleskelulupansa päättyy eikä jatkolupaa ole haettu ajoissa
- hänen oleskelulupansa perutaan.
Henkilöllä voi olla kuitenkin olla oikeus Kelan maksamiin etuuksiin jatko-oleskeluluvan käsittelyn ajan, jos hän on hakenut jatko-oleskelulupaa ennen edellisen luvan päättymistä. Tällöin henkilöllä on oikeus etuuksiin siihen asti, kunnes Maahanmuuttovirasto tekee asiassa päätöksen.
Vaikka henkilö olisi saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen, hänellä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tilanteessa tukea, joka turvaa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon. Käytännössä henkilö voi saada Kelasta esimerkiksi maksusitoumuksen ruokaan ja välttämättömiin reseptilääkkeisiin.
Kotihoidon tuki
Hallitus on esittänyt, että kotihoidon tuen myöntämisperusteita muutettaisiin. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, kotihoidon tukea voi 1.1.2027 alkaen saada vain vanhempi, joka on asunut Suomessa tai EU- tai Eta-maissa vähintään kolme vuotta. Asumisaika laskettaisiin siitä alkaen, kun hakija on täyttänyt 16 vuotta. Kotihoidon tukea voi saada vain vanhempi, joka itse hoitaa lastaan.
Ennen 1.1.2027 myönnetyt kotihoidon tuen jaksot maksetaan loppuun.
Lue lisää artikkelista: Hallitus esittää muutoksia kotihoidon tukeen 1.1.2027 alkaen
Kela on toimittanut kunnille etuustietopalvelu Kelmun kautta listan, jossa on tiedot niistä kotihoidon tuen saajista, joille kunnan on laadittava osaamisen ja kotoutumisen palveluntarpeen arviointi. Arviointi on täytynyt laatia niistä kotihoidon tuen saajista, joiden ensimmäinen oleskelulupa on ollut voimassa alle kolme vuotta.
Listoille noussee jatkossa entistä vähemmän nimiä, jos kotihoidon tukea koskeva laki muuttuu niin, että kotihoidon tukea voi saada vasta kolmen Suomessa asutun vuoden jälkeen.